Kesämuisteluja

Elokuun alussa käytiin siskon luona ja tehtiin sit porukalla retki lähistöllä olevalle kansallispuistoon. Oli kyl lämmin päivä kävellä siellä suolla. Onneksi ei mitkään öttiäiset kiusanneet.

Nää laulujoutsenet olivat matkan alussa. 

Arkoja olivat. Eivät kauaa kestäneet meidän seisoskelua polulla kun jo alkoivat nousta rannalle. Jätimme ne sit rauhaan ja jatkoimme matkaa.

Uimareitakin tapasimme. 

Pitkospuita pitkin siellä käveltiin. Osin näitä oli jo uusittukin. 

Varovasti piti vanhoilla osuuksilla kävellä ettei tällaisiin sit kompastuis. Välillä oli isompiakin koloja. Muutenkaan mun takana ei kukaan viitsinyt kävellä kun aina välillä pysähtelin ihastelemaan maisemia. Ja siskon perhe on käynyt täällä jo monesti et maisemat heille olivat tuttuja.

Reitin lopussa kiipesimme tällaiseen torniin. Korkeanpaikan kammoisena kumminkin uskaltauduin kiipeämään. 

Alaskin uskalsin katsoa. Mut olikohan se viisasta...

Sisko jäi alas.

Siskon 6v pojalle on tehty merirosvolaiva pihalle.

Ukki teki ruorin.

Jos haluat katsella kuvia isompana niin muistathan et klikkaamalla kuvaa se suurenee. ;)

Mukava syyspäivä tänään

on ollut tosiaan. Aamulla käytiin puolukalla. Mulla poimuri ja ämpäri, isäntä tuli perässä kameran kanssa. Tässä lähimetsästä olen aina löytänyt marjat ja sienet. Nyt saaliina tuskin puoli litraa puolukoita ja nekin osittain raakoja. Joku on ehtinyt minua ennen noukkimaan (raakoja kyllä silloinkin) tai sitten niitä on ollut vähän muutenkin.

Lilli tässä mutustaa puolukoita. Vähän on happamia kuten tuosta toisesta kuvasta näkyy, mut silti on syötävä. Mustikoiden noukkimisessa on yleensä vähän kiirekin ettei Lilli ehdi samalle apajalle. 

 

Tällainen pönttökin tuosta metsästä löytyy. On siellä ollut iät ja ajat. Jos katsot tarkkaat niin huomaat et tuo pöntön suu on sydämen muotoinen!

Kivan muotoinen sammal tuossa Lillin vieressä. On niinkuin valunut tuosta kalliolta.

Ekaa kertaa huomasin tänkin puun vaikka monet monet kerrat ollaan tuosta kuljettu. Ihan on tuon naavan peitossa. 

Kova meteli kuului taivaalta ja jonkin aikaa piti tähyillä että tämä kurkiparvi ilmestyi. Siellä se taivaalla pyöri ja pyöri.

Tää riippapelargoni on viimevuotisia. Sain kuin sainkin se kasvamaan vaikka hitaasti se aloitti. Toivottavasti säilyis ens kesäänkin.

Tuollaisen pöytäryhmän ostin viikko sit Plantagenista 50%:n alennuksella. Sopii kyllä hyvin tuohon. Kasvihuone on tossa kuvasta heti oikealla. Vähän tuo rinne on vielä keskeneräinen. Sellasta rautaista pöytäryhmää olis tohon tehnyt mieli mut tuo saa nyt kelvata.
 

Laiskuustauko päivityksessä

on näköjään ollut jo pari viikkoa. Johtuneekohan tää nyt sit siitä kun olen taas melkein puolentoista vuoden lomautuksen jälkeen aloittanut työt. Eikä ole paljoa koneella jaksanut/viitsinyt/ehtinyt käydä. 

Tuli tässä jokin aika aamulenkillä nähtyä sateenkaari. Ja kun nyt omistan tuon kivan kännykän millä saa parempia kuvia kun entisellä niin sillä tulee sit napsittua lenkiltäkin kuvia.


Tää sateenkaarenpää näyttää laskeutuvan suunnilleen sinne missä oma koti on :)
 

Lilliä välillä ihmetyttää nää pysähdykset  kuvaamisen takia.

Tää kuva meni mulla facebookin profiilikuvaksi.
 

Välillä lenkillä sit otetaan myös kiipeilyharjoituksia sillan kaiteelle.

Lepotaukoa isännän sylissä.

Vähän taitaa kirkas valo häiritä nukkumista 

Sit taas lepäämisen jälkeen jaksaa juosta "giäl killulles" metsässä

Välillä täytyy pitää vahtia rappusilla.

Tässä Lillin piti maistella vähän luumunkiveä. Mut sylkäs ulos suustaan, ei ollu hänen mieleen
 

Kivat on sarvet perhosella.
 

Otoksia metsälenkiltä.

Pihalta muutama kuva

Miten ton otsikon keksiminen voi välillä olla vaikeaa... vaikka onhan nämä seuraavat kuvat pihalta otettuja. Ihan puhelimella otettuja kuvia. En viitsinyt sit hakea kameraa kun ajattelin et muutaman kuvan vois napata. Ja nyt kun on tällanen uus kiva kamera (samsung galaxy trend) niin sillä on ihan kiva ottaa kuvia. Paitsi tekstiviestien kirjoittaminen on viel vähän hidasta.
Tänään oli kuulemma ollut kova sade ja ukkonen. Mä olen töissä ollut mut kyllä tehtaallekin kuului sisälle kova jytinä ja ropina.


Punahattuhan se siinä kukkii 

Harjateräksistä tehdyssä köynnöstuessa kasvaa ruusupapua ja kovasti on kyl papuja. Ei tullut kyl mitään niin tuuheeta kuin odotin. Jos ens vuonna tollasta tohon viel laittaa kasvamaan niin vissiin enemmän sit täytyy laittaa per puoli. Kivan näköinenhän se oli kun se kukki punaisin kukin ja nytkin se on aika metkan näköinen kun noita papuja roikkuu tossa.
 

Ja luumutkin ovat sit kypsyneet. Eilen maistoin ensimmäisen ja tänään niitä kans tuli syötyä muutama. Hyviä ovat nämäkin.
 

Pensasmustikoitakin on vielä, muutama raakilekin vielä on. 
 

Saa nähdä ehtiikö maissi kypsyä.

Laikkuköynnöstä takapihalta

 Täs on... joku hortensia. 

Kasvihuoneen satoa

Mukavasti tuolta kasvihuoneesta tuota satoa tulee. Paprikaakin on jo tullut syötyä. Jännittää vaan ehtiikö nuo Ramiro -paprikat punertua. Niitä kun tulisi tosi paljon. Ehdottomasti ensi kesänä laitan sitä myös. Sekä myös tuota kurkkua sekin maistuu hyvälle ja tulee kivasti satoa. Tomaattia ehdottomasti myös. Tuota isoa tomaattia täytyy laittaa enemmän kun tuo yks tai kaksihan niitä on kun siitä yhdestä otin sen varkaan ja istutin sen ja siitäkin olen jo pari kypsää tomaattia ottanut. Ehkä tuota vesimelonia en kuitenkaan laita. Kun vain yks meloni tuli.
Persilja ja pikkubasilika ovat antaneet hyvän sadon sekä salaatti. Salaatin laitoin kasvamaan sellaseen pitkään ns. parveke ruukkuun ja siitä tulee koko ajan satoa.


Tämä vesimeloni painaa jo 1,4 kg. Pussin kyljessä luki muistaakseni et voi tulla jopa 2,5 kiloiseksi. Joten ehkä tuokin on pian syöntikuntoinen.

Pari yhteen kasvanutta kirsikkatomaattia.

Siinä noita Ramiro -paprikoita. Kovasti niitä olis tulossa, isoin ei tossa kuvassa olekkaan. Mut voihan niitä sit vihreinäkin syödä.

Ja kurkkua. Hyviä nuokin ovat. En oikein tykkääkään jääkaappikylmästä kurkusta. Tuollaisenkin monesti olen taittanut mukaan aamuisin ja samalla kun kiertelen puutarhassa tulee kurkku syötyä. Samoin noita pikkutomaatteja katoaa suuhuni kun tutkailen kasvustoja ja satoa.