Sikses Kivoi

Sikses Kivoi

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

4H aikuis- ja kerhonohjaajien virkistyspäivillä Yläneellä

Syyskuun alussa olimme siskoni kanssa kerhonohjaajien virkistyspäivillä Yläneen luontokapinetissa. (Linkistä vähän lisätietoa paikasta.) Meidän alueen 4H:n tapahtumia on ennenkin pidetty tuolla Yläneellä. Ja aina siellä kapinetin puolella riittää ihmeteltävää.




Siel oli aika hämärä valaistus ja kuvat on kännykällä otettuja jonka salama ei ole kovin tehokas. Mut saa kumminkin selvää kuvista. 
 












Nää kuvat ovat naisten ja miesten vessan seinistä.
 






Tällasen askartelun kerhonohjaajat tekivät.



Tuonnekin olis pitänyt kiivetä mutta kiitos ei, menin ensimmäiseen kierteeseen ja sit alas. Huh tuli siitäkin jo korkeanpaikan kammo.



Lopuksi paistoimme makkaraa ja tappileipiä lettupannulla. 



Siinä tappileipien ohje. Kannattaa kokeilla. Olivat kyl hyvän makuisia. Ja helppoja tehdä.



 Kotona kokeilin sit seuraavana päivänä normi paistinpannulla ja hyvinhän ne siinäkin onnistuivat. Eihän niistä kyl mitenkään pyöreitä tullut mut maku oli silti sama ;) Ja rusinat jätin laittamatta.



sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Nuotiolla

Nää kuvat ovat kyl jo muutaman viikon takaa. Oli mukava ilma ja ajattelimme isännän kanssa illan hämyssä sytyttää nuotio tonne takapihalle ja grillata ehkä tän vuoden viimeiset makkarat siellä. Ja onhan siinä kiva istuskella jos ei ole kovin kylmää ja tuijotella ja nautiskella nuotion loimusta. Sekä maistuu se makkarakin tosi hyvälle.





Makkaran kyytipoikana juomiset kummallekin.



Lilliä oli vähän vaikee kuvata siellä pimeässä. Pelkää vähän tuota nuotiota mut silti makkaran tuoksu houkuttelee lähemmäs.




Ja taas ehti lähteä kuvasta pois, peräpeili vaan näkyy vielä tos ihan vasemmalla kuvassa. 






sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Mukava syyspäivä

tänäänkin on taas ollut. Ens viikoksi jo sit luvattiinkin kylmenevää. Miten sitä näin syksyllä on vähän laiskempi noissa pihahommissa. Keväällä taas tuntuu et vois asua siellä pihalla ja into on erilaista.
Aloin joku aika sit tekee uutta kukkapenkkiä etupihalle. Keskenhän se vieläkin on. Ei vaan millään jaksa lähteä kaivelee nurmikkoa pois. Kun tuota haravointiakin piisaa.
Neulasia oli jokin aika sitten takapihalla tosi paljon. En muista et näin paljon olis ennen neulasia varissut nurmikolle. Mut hyvää jumppaa tuo haravointi on hartioille.
 Lehtipuhallin olis kyllä kiva ostos, sais tosta sepelin päältä noita lehtiä puhallettua yhteen kasaan, ei tulis sit niin paljon kiviä mukana.


Kasvihuonekin on siivottu ja harjausta vaille valmis talvilepoon. Hyvin on Pelätin hoitanut hommansa kasvarissa kun ei tuholaisia tullut. Edelleen on muuten harjaamatta lattia kun isännän piti tuoda varastosta minulle harja ja siffeli, minä kun en sinne varastoon mene kun siellä on ollut hiiriä. Ovat varmaan sinne menneet ovesta kun se on ollut välillä päivisin auki. Pari on jo jäänyt räpsään. Mä sit inhoon hiiriä. Huh menee ihan kylmät väreet kun ajattelenkin meneväni tonne varastoon ja sieltä jostain kurkkais hiiri.



Työkaveri vinkkasi käyttävänsä näitä kotkansiipisaniaisen keskellä kasvavia "sulkia" erilaisiin asetelmiin ja istutuksiin. Kauniitahan nuo ovat kun itse kans sit niitä tarkemmin katselin. Ja piti sitä sit tähän asetelmaan niitä muutama lykätä.







Lilli taas vahtii kukkulallaan. 
 


lauantai 5. lokakuuta 2013

Kesämuisteluja

Elokuun alussa käytiin siskon luona ja tehtiin sit porukalla retki lähistöllä olevalle kansallispuistoon. Oli kyl lämmin päivä kävellä siellä suolla. Onneksi ei mitkään öttiäiset kiusanneet.






Nää laulujoutsenet olivat matkan alussa. 




Arkoja olivat. Eivät kauaa kestäneet meidän seisoskelua polulla kun jo alkoivat nousta rannalle. Jätimme ne sit rauhaan ja jatkoimme matkaa.






Uimareitakin tapasimme. 




Pitkospuita pitkin siellä käveltiin. Osin näitä oli jo uusittukin. 




Varovasti piti vanhoilla osuuksilla kävellä ettei tällaisiin sit kompastuis. Välillä oli isompiakin koloja. Muutenkaan mun takana ei kukaan viitsinyt kävellä kun aina välillä pysähtelin ihastelemaan maisemia. Ja siskon perhe on käynyt täällä jo monesti et maisemat heille olivat tuttuja.







Reitin lopussa kiipesimme tällaiseen torniin. Korkeanpaikan kammoisena kumminkin uskaltauduin kiipeämään. 



Alaskin uskalsin katsoa. Mut olikohan se viisasta...



Sisko jäi alas.





Siskon 6v pojalle on tehty merirosvolaiva pihalle.



Ukki teki ruorin.



Jos haluat katsella kuvia isompana niin muistathan et klikkaamalla kuvaa se suurenee. ;)