Luettu kirja

Tämän yli 800 -sivuisen pokkarin sain juuri luettua. 
Tähän sarjaan kuuluu myös kirjat: Luolakarhun klaani, Hevosten Laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat, Luolien suojatit.
Olen lukenut joskus nuo kaikki, osan kahteen ja kolmeenkin kertaan. On ollut hyvä sarja. Mutta tää viimeinen ei ollut niin hyvä siksi tää lukeminen ajoittui vain iltaisin ennen nukkumaan menoa ja joskus luin vain muutaman sivun kun ei ollut niin kiinnostava.

Eläytyvä ja elämyksellinen Maan lapset -romaanisarja kertoo Cro-Magnon -ihmisten ja neandertalinihmisten kulttuurien kuvitteellisesta kohtaamisesta.
Suomalaissukuinen Jean M. Untinen-Auel yhdistää luontaisen kertojanlahjansa vetoaviin hahmoihin ja uskottavaan kuvaukseen arjesta ihmiskuntamme alkuhetkillä

Pokkari onkin huonommin luettavissa kuin kirja. Kirjan saa paremmin auki kuin pokkarin ja tässä kirjassa oli kyllä tosi pientä tekstiä.
Mutta suosittelen kyllä tätä kirjasarjaa luettavaksi.

Kirjanmerkki ja uus kirja

Nyt sit hain kirjastosta kolmannen kirjan tätä Lankakauppa -sarjaa ja viimeisimmän myös. Tein myös tollasen yksinkertaisen kirjanmerkin. Muuten on kirjanmerkkinä ollut jonkunlainen paperilappu minkä on ensin käteen osunut. Viikko on aina mennyt per kirja. Et ei mitään kovaa tahtia. Nyt on vain muuta touhua päivisin, et melkein unohtaa kirjan. 
Kuumana kesäpäivänä kun ei muuta viitti tehdä ni vois lukea keinussa tai aamupäivisin riippukeinussa kun siihen ei paista silloin vielä aurinko.

Romaani ja rahkalettuja

Tässä taannoin luin sen vanhan kierrätyskeskuksesta kauniin kansien takia haetun kirjan. Teki taas mieli lukea jotain hömppäromaania, varsinkin iltaisin kun menee nukkumaan niin siinä on aina mukava lukea jotain. Yleensä luen lehtiä, mutta niitäkään ei ole tullut taas osteltua tai ne ovat nopeasti luettuja. Kävin sit viime viikolla kirjastossa vähän katselemassa mitä sitä lukis. Joskus kauan kauan sitten luin Catherine Cooksonin kirjoja. Niitä nyt en halunnut aloittaa uudestaan lukemaan. Silmiini osui Kate Jacobsonin Lankakaupan kirjat. Tämä kuvassa oleva kirja on siis jo toinen lankakauppa kirja. Ekan nimi oli Pieni Lankakauppa. Kirja kertoo Georgiasta ja hänen lankakaupassa käyvistä asiakkaista ja joka perjantaisesta neulekerhosta ja tyttärestään Dakotasta, joka ei ole koskaan tavannut isäänsä, mutta joka sitten yllättäen astuu mukaan kuvioihin Dakotan ollessa 12v. Sekä.... enpä kerrokkaan muuta. Saat lukea itse (jollet ole jo lukenut) Toi eka kirja oli pikkasen tylsä siltä kohdin kun kirjassa esiintyy niin monta henkilöä että niiden esittelemiseen meni yli puolet kirjasta. Mutta ehkä se kumminkin auttaa nyt kun lukee tätä toista kirjaa jonka tosiaan kävin tänään kirjastosta hakemassa. Tota ekaa kirjaa luin viikon! Vain iltaisin. Joskus aamuisinkin aamiaista syödessä kun Petri on reissulla ni kerkes lukea. Mut loppua kohden se alko enemmän kiinnostamaan niin et huomas aamiaishetken venyneen.
Katotaan nyt sit miten tän toisen kirjan kanssa käy. Aloittelin sitä tossa rahkaletun syömisen lomassa.
Laitanpa muuten linkin tohon rahkalettujen ohjeeseen. En olekkaan ennen tehnyt ja kyllä ne ihan syötäviä olivat, hillon kanssa meni mut muuten tarvis kyllä sokeria.

Kotikokin Rahkaletut

Lukemista

Kaipasin täs muutaman iltana jotain lukemista mut sit ei päivällä kumminkaan muistanut kirjastos käydä ja sit yhtenä iltana hokasin et heiii onhan mulla noita kierrätyskeskuksesta haettuja kirjoja. Hain joku aika sit kerholle jonkun verrankin kirjoja kierrätyskeskuksesta askarteluihin ja otin siitä sit itelleni muutaman koristeeksi, kivojen kansien takia. Ja löytyihän sieltä sit yks romaanikin minkä viitsin lukea. Se oli Netta Musketin kirjoittama Sydämen Sävel. Painettu Helsingissä 1950. No olihan siinä ihan mukavaa luettavaa. Outo loppu. Mut viitsin kumminkin lukea eikä sit ollut niin jännä et olis tarvinnu hiukan lopusta lukea et kenen nimiä siel mainitaan. :)