Koiralle vaatteiden ompelua

Tyttäreni Lyyli koira on nyt kohta 8kk. Olen nyt joitakin vaatteita sille ommellut. Nää harjoituskappaleet on tehty kierrätyskankaista. Musta sademantteli mun ikivanhasta vettäpitävästä takista jonka joskus sain kun syötin koiralle pirina proplan ruokaa. Valkoinen turkki on tehty kirppikseltä ostetusta fleecetakista jossa toinen puoli oli tollanen karvanen. Ja tuo pallollinen on tehty vanhasta fleeceviltistä. Niin ja sadetakin vuorina on myös tää pallollinen fleece.
Kaavat ovat kirjasta Ompele koiralle.
On se vaikeampaa saada koiralle istuvaa vaatetta kuin lasten vaatteiden ompelu.
Mielellään Lyyli vaatteita pitää silloin kun on kylmä. Jos vaan istuvat hyvin ja eivät esim ole jalkojen liikkeiden tiellä.

Uusia tyynynpäällisiä

Tein tuossa jokin aika sitten uusia tyynynpäällisiä sohvalle kirppislöydöistä. Eli vanhaa lakanaa ja kirjailtuja pöytäliinoja niistä on hyvä päällinen tehty.
Kirppiksiltä haen edullisia kirjailtuja liinoja. Ja välillä tekeekin hyviä löytöjä.

Tuli nyt ekaksi kuva tyttären 7kk ikäisestä bostoninterrierinartusta Lyylistä. Aivan ihana tapaus.

Tähän tyynyyn käytin vanhaa pöytäliinaa ja tarjotinkannattimia.

Tästä jäi vielä tuo toinen puolikas pöytäliinasta käyttämättä.

Päivittelen blogiani nyt ekaa kertaa puhelimen kautta. Puhelimesta löytyy paljon kuvia.

Kuvan siirtoa kankaalle

Olenkin jo instagramin puolella esitellyt tyynyjä joita tein tossa aiemmin. Tulostin vanhoja valokuvia kankaalle. Eli tällä kertaa vanhoihin lakanoihin.
Ensin tein tyynyn isäni vanhasta kotitalosta. 
Sitä kuvansiirtopaperia ostin paikallisesta kirjakaupasta. Valmiin kuvan sit ympäröin tollasella pitsillä. Mikä olikin melkein vaikein osuus että sen saa suoraan ja kulmat jotenkin edes nätisti.

Tikkasin vielä valmiin päällisen noin sentin päästä reunasta niin sit näytti vielä kivemmalta.

Toisen kuvan löysin myös arkistosta. On joku kuva isäni enon kuvista. Mut aihe oli niin kiva et otin sit kuvan. Vanhaa maalaismaisemaa. 

Takaa tyynyt on tällasia. Napeilla kiinnitys.

Tän peiton tein äidilleni 85v. lahjaksi. Vaikkei äitini siitä tainnut itse paljon ymmärtää kun hän sairastaa altzheimeria. Mutta kun hoitajan kanssa sitä äidilleni näytettiin niin äiti niinkuin olisi muuttunut vähän vihaisen näköiseksi. Syynä ilmeisesti se kun peitossa on hänestä kuvia eikä hän oikein koskaan ole tykännyt et hänestä otetaan kuvia. 
Peitossa on siis hänestä kuvia eri ajoilta ja omasta albumistani. Monessa kuvassa on jonkun lapsen kanssa. 
Mielestäni idea oli hyvä mut lopputulos ei niin hieno. 
Tässä peitossa on kahta eri paperia käytetty. Toinen on siis kirjakaupasta ostettu ja toinen clas ohlosinilta. Tää clasin paperi lähti silittämisen jälkeen paremmin pois. Ja pinta on kiiltävämpi ja liukkaan tuntuinen. Kun tätä toista paperia sai silittämisen jälkeen ottaa varovasti pois, oli jotenkin tiukkaammin kiinni. 

Tän peiton kangas on kans uusiokäyttöä. Eli meidän sängyn vanhasta helmalakanasta se keskiosa. MItä sitä hyvää kangasta pois  heittämään. Kyllä niistä sit jotakin aina keksii. 
Helmalakanaa ei enää tarvita meillä kun ostettiin uus sänky jossa on kangasreunus jota ei sit tarvitse peittää.

Pöllöjä

Kolmatta kuukautta tässä onkin taas mennyt kun olen viimeksi päivittänyt blogiani...
Aika kun kuluu niin nopeasti. Joululomallakin oli tarkotus päivittää mut se sit vaan jäi. Vaikka joululomalla olin kolme viikkoa.
No mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kun tarkoitus on kumminkin tätä blogia päivitellä vaikka siellä instassa tulee enemmän oltua.
Joskus syksyllä tuli vähän ommeltua noista mun kierrätyskankaista pöllöjä. Kaksi noista on mennyt lahjaksi ja yksi tuolla jossain yksinään lymyilee ja odottelee uutta kotia. 


Tää punainen pöllö on eka tekele. Jostain netistä kattelin mallia ja piirsin sit kaavat. Hiukan liian isot korvat tuli. Paperilla se näytti niin sopusuhtaiselta. 

Tästä pöllöstä jätin ton naamion pois. Mielestäni parempi näin. Ja hiukan pienensin korvia...vaikkei kyl siltä näytäkkään.

Tässä korvien pienennys jo näkyykin. Tämä vielä mulla on.

Kierrätyskankaista kaikki on siis tehty. Kirppiksiltä löytyy aina kivoja kankaita. Vanhoja verhoja nämä kaikki ovat olleet. Tota muumikangasta löysin myös vaaleanpunapohjaisena joskus. 

Kirpparit ovat kyl välillä sellaisia aarreaittoja että! Isäntä mut yrittää välillä pitää aisoissa toteamalla et "mihis sä ton sit laitat" Sit hetken mietin ja joskus jätän ostamatta mut täytyy myöntää et useimmin mä sen ostan. ;D
Olen kyllä sellainen hamstraaja että. Onneksi tää huusholli ei ole mikään iso et ei ihan kauheesti tule kaikkea ostettua kun ei ole tilaa säilyttää. 
Lankojakin olen yrittänyt olla ostamatta ja kutoa vain noista jo olemassa olevista langoista et sais niitäkin vähän vähemmäksi.

Mutta tämä tällä kertaa. Ehkä uusi päivitys tulee taas piakkoin. 

Tähti askarteluja

Ihana vapaapäivä melkein keskellä työviikkoa. Muistelin et mulla on rulla tapettia jäänyt joskus olohuoneen tapetoinnista. Ja sit pikku googlailun jälkeen päätin tehdä tällaisen tähden. Sakarat kiinnitin toisiinsa kaksipuoleisella teipillä. Muuten tuon ristikon kiinnitin puikkoliimalla. Ohjeen löysin TÄÄLTÄ

Tällainen lumiukko paperihaitari tonttuineen on meidän eteisen pöydällä. Tää lumiukko ei ole tehty Tilda -kirjan ohjeilla vaan tän ohje löytyy kirjasta Lämmin Joulu. Pohjalla on pieni pussukallinen koristekiviä (kaikkea kun tulee säästeltyä ;) ) että pysyy lumiukko tukevasti pystyssä. Nuo haitaritontut löysin jokin aika sitten kirppikseltä. Niitä on tullut osteltua kirppiksiltä jo jokunen.

Eteisen pöytä on myös kenkähylly. Isäntä tänkin on joutunut tekemään mun suunnitelmien mukaan.  Nyt kengät mahtuu kahteen tasoon ja vielä alimman tason allekkin. Eivät sit loju sikin sokin. Ehkä tuo hiukan tekee tän meidän pikkueteisen ahtaammaksi mut silti on jotenkin siistimmän näköinen. Ja saahan tuohon pöydälle sit aina jotain esille.
Tuossa vasemmalla yläkulmassa näkyy sähkökaappia. Siiihenkin on suunnitelmissa jonkinlainen ovi.
 

Vanhat lakanat

taas uusiokäyttöön. Tällä kertaa tein niistä pussilakanat. Piti vähän mittailla et löytyy oikean kokoiset pareiksi.  Sit vähän pitsiä ja vinonauhaa reunaan. Helppoja olivat tehdä. 
Ja ah niin mukavat ja lämpimät. Et kesäkeleillä noita ei sovikkaan käyttää.

Ja tottakai Lillin piti taas sinne sänkyyn hypätä kun kuvia otin.

Vanhoista lakanoista

Tuli Lillille uudet petivaatteet.
Harva koira varmaan nukkuu perintölakanoissa :). Näiden tyynyliinojen LA viittaa äitini entiseen sukunimeen. Ja kun ei kukaan niitä huolinut niin minäpä sitten otin ne. Hamstraaja kun vähän olen. Ajattelin kyllä että jotenkin ne tulee joskus hyödynnettyä. Jollei muuten niin vaikka omiin tyynyihin laitettavaksi. Mutta teinpä niistä sitten Lillille petivaatteet. Lillillä on aina ollut tuo tyynykin tuossa pedillään. Tykkää nukkua tyynyä vasten. Joten siihen meni yks tyynyliina ja tuohon aluseen halkaisin kaksi tyynyliinaa ja tein siihen ns. pussilakanan. 

Meidän makkarin nurkassa tämä peti on. Vaikka nukkuu myös meidän sängyssä niin nukkuu myös tässä pedissään. 

Näitä tyynyliinoja en valkaissut. Eli joitakin liotin saavissa yön yli kloritevedessä ja hyvin se keltaisuus sitten lähti kun sen jälkeen laitin vielä pesukoneeseen.
Ehkä tuo keltaisuus myös lähtee usein pesemällä. Näin jostain luin.

Hyvin maistuu uni uusissa lakanoissa. Näkyy myös tollanen märkä läiskä nenän alla. 
 

Ompelutöitä

Taas on tullut vietettyä aikaa ompelukoneen vierellä. Nyt sai makuuhuoneen isommat "nojatyynyt" uudet päälliset. 
Tää valkoinen kangas on vanhaa lakanaa. Ja tuo kirjottu päällinen on kirpparilta ostettu pöytäliina jota on myös edellinen omistaja tuunaillut. Eli leikannut pienemmäksi ja ommellut siihen tollasen reunanauhan. Ja tästä tuli kyllä tosi kaunis tyynynpäällinen.

Nauhat ompelin tällä kertaa tonne sisäpuolelle. Näinhän ne myös joissakin vanhoissa tyynyliinoissa tehtiin. 

Lyhensin sänkymme helmalakanaa kun se roikkui vähän maassa ja mietin ensin et miten sen lyhennän. Mietin myös sitä vaihtoehtoa et vedän sauman sinne keskelle, ihan ronskisti vaan. Mut sit mietin et jos joskus halua käyttää tätä lakanaa johonkin muuhunkin niin  sit sitä ei voi mihinkään isompiin töihin käyttää jos keskellä on sauma. Joten sit päätin vetaista vain saumurilla sieltä helmasta osan pois. Ja tuo kuva tuossa alla on siitä ylimenevästä palasta josta sitten leikkasin tuon taitetun reunan ylläolevaan tyynyyni solmiamisnauhoiksi. Eikös ollut kätevää!! :)
 

Tähän tyynyyn sit tein päällisen joskus jostain ostamistani ehkä pyyheliinoiksi alunperin tarkoitetuista kankaista. Just oli passelit tähän tyynyyn. 

Helpoin tyynynpäällinen ikinä, ehkä. Kolmelta sivulta päällipuolelta sen ompelin.
 

Kiinnitykseen ompelin tarranauhan.

Kyl nyt taas kelpaa nojailla iltaisin ja lukea lehtiä. 

Lilliä jo vähän haukotuttaa tää kuvailu. Mut piti sit hänenkin kuvaan ängetä...haukottelemaan.

Ostin jostain nettikaupasta uudet pussilakanta just ton tekstin perusteella. On vähän sellaset silkkimäisen tuntuset, hiukan on totutelemista noin ohuisiin lakanoihin. Pesuohjekin oli vain 40 asteeseen.
Sängynpääty oli ennen puunvärinen. Isäntä on sen joskus tehnyt. Uutta olen haaveillut mut muuttuhan se kivaksi kun maalasin sen vintage -kalkkimaalilla. Nyt suunnittelen sit vielä jotain tekstitarraa tohon keskelle.

Tää on mun puoli sängystä ja tuo yöpöydän ovi ei mene ihan kiinni kun ne lehdet siellä ovat lappeellaan. Mut pystyynkään ne ei mahdu. Isännän pitäisi tuota hyllyä siirtää ylemmäs niin voi lehdet laittaa pystyyn niin sais oven kiinni. 
Nuo yöpöydät ostin jokin aika sitten facebookin kirppikseltä kympin kappalehintaan. Niissä oli kirsikanvärinen pinta muistaakseni ja maalattiin valkoisiksi. Et hyvät pöydät saatiin edullisesti. Kotimaista tuotantoa.
 

Tällainen naulakkohylly löytyy makkarin seinältä.

 

Ompelutöitä

Pitkän aikaa on toi sammutuspeite meillä makoillut kaapissa kun ei ole oikein paikkaa ollut ja mun on sit viel pitänyt tehdä sille päällinen. Yks päivä tuli oikeen isännän kans juttua et missä se meidän sammutuspeite mahtaa oikein ollakkaan. Ja hän sit vielä muistutti et kun siihen piti jonkun tehdä päällinen ennenkuin seinälle laitetaan.
Pitsinpala oli just sopiva tähän suojaan ja harmaaraitakangas on kankaasta jota jäi vähän yli kun tein nojatuolille joskus uuden päällisen. (siitä täällä  kuva) Ja valkoinen kangas on vanhaa lakanakangasta. Kukan ohjeen löysin Pellavasydämen blogista. Toi mun kukka on tehty 6x6 cm paloista. Vähän vaikeeta oli tehdä ja asetella niitä kauniiseen muotoon. Vähän vino tosta kukasta tuli... ja sit löysin tollasen perhosnapin ja se sopi siihen kivasti. Olkoon nyt tollai vaikkei se kyl ihan silmää miellytä.
Paikkaa ei vieläkään ole tälle sammutuspeitteelle. Toi missä se on niiin sattui toi ruuvi siinä seinässä olemaan. Siinä on joskus ollut kissankiipeilypuu ja ruuvi on siihen sit jäänyt. Ja niin on toi sammutuspeitekin. On sit ainakin näkyvällä paikkaa.

                                        Sammutuspeitteensuoja

 Sen reiän kohdalle tein ihan napinläven. 

Sit tein tällasen tyynynpäällisen vanhasta valokuvasta. Mietinnässä on ollut kauan tehdä jokin tällainen. Tuo kuva on isäni kotitalosta. Kuva on väärinpäin eli olisi pitänyt kääntää se kuva peilikuvaksi. Kohta mulla on sohva täynnä näitä valokuvatyynyjä! Tuli siitä kyllä kaunis. Tykkään ja olen tyytyväinen aikaansaannokseeni.

Pitsiä laitoin vähän koristeeksi ympärille niin ei sit ole niin valkoinen ja erottuu kuva taustastaan. Taustakangas on jotain vanhaa valkoista lakanaa. 

Ja tämä reuna on kans kiva näin ommeltuna. 
 

Ja sit piti Lillin heti hypätä sohvalle kun kuvasin näitä. Katsotaan miten kestää käyttöä tuo tyyny kuvineen.
 

Tässä kuvassa näkyy myös tuo nojatuoli sekä kaiuttimien johto lojuu maassa sikinsokin. Kun imuroin niin se johto tuli perässä enkä sit viittinyt enää sitä asentaa takaisin. 

 Tällaista kuvansiirtokalvoa löysin paikallisesta kirjakaupasta. Tai oikeestaan tätä piti tilata. Et jouduin odottelee melkein viikon ennenkuin sain kokeiltavaksi. Aika kallistakin tää oli. 5 kalvoa ja makso 24.90. Googlailemalla löysin jotain vastaavaa Clas Ohlsonilta ja puolet halvempaa. Seuraavaksi kun menen sinnepäin niin ostan sellaista kokeitavaksi.
Helppoahan toi oli. Tulostetaan kuva tolle kalvolle ja silitetään ilman höyryä ja kuumalla raudalla hiljalleen ja kovaa painaen kankaalle. Mä laitoin tyynyliinan lattialle ja tän kankaan sen liinan päälle ja sit silitin eli sillai voisin koko painollani "maata" sen raudan päällä. Sit varovasti kulmista irrottelemalla se valkoinen paperi pois. Jos kuva nousee paperin mukana niin uusi silitys sit vaan. Mulla ei noussut eli hyvin olin painanut. Ja kulmat myös leikkasin hiukan pyöreiksi ennen silitystä. Näin neuvottiin ettei sit kulmat ala nousemaan. Mut toin pitsin kiinnityskin ehkä auttais asiaa ettei kulmat nousis. 
 

Sit viel lopuksi kuva tollasesta ällötyksestä. Huiii en tykkää käärmeistä! Isäntä ton käärmeen bongas halkopinon päältä makoilemasta. Ja sai tollasen hyvän kuvan siitä.