Mummonmökkini mun

Tämä taitaakin olla eka kuva mikä mökistä otettiin kun katsomaan mentiin. Ihastuin kyllä heti.

Ensin kävi nuohooja katsomassa piiput ennenkuin uskallettiin tulta näihin tulipesiin laittaa. Nuohooja antoi siunauksensa, ei ollut mitään vikaa. 

Ovetkin ovat niin kauniit kahvoineen. Ne säilytetään. Mahdollisimman paljon yritetään säilyttää. Ja remonttia tehdään vanhaa kunnioittaen.  Paljon on remonttia edessä. Ja jonkin verran on jo tehtykkin. Esim. Seinistä ja lattioilta on kaikki otettu puupinnalle. Samalla selviää kunto. 

Tämä kuisti on ihastuttava. Ihastuin siihen heti kun tullaan muutama askel kuistille. Tästä pitää katto maalata. Ehkä seinät saavat vielä jäädä keltaiseksi. Katto on maalattu lateksilla ja se lohkeilee eli sen raapiminen puhtaaksi olis edessä, eikä kyl mikään kiva homma.

Tällaiset katot ovat näissä kahdessa huoneessa. Ehkä nekin ovat vain pesun tarpeessa. 
Tää mökki on noin 55 neliötä. Kolme huonetta. Isoin huone on joskus ollut tupa. Ja sieltä on purettu jonkinlainen leivinuuni joskus pois. Ja keittiö on sit siirtynyt tähän pihanpuoleiseen pienempään huoneeseen. Jossa se saa nyt meilläkin olla. Haasteellista tulee olemaan sisustus.

Mummonmökin remonttia

Heippa pitkästä aikaa. Tätä kirjoittelen nyt kesällä ostetussa mökissä. Isäntä oli pitkään jotain sellaista paikkaa katsellut jossa vois suuremppaa tehdä projektimersulleen. Kotona .sillä on vain pieni autotalli. Mä sain sit siinä sivussa kauan haaveilemani mummonmökin. Haaveen jonka en uskonut koskaan toteutuvan.

Tän kuvan nappasin just tänään kun tultiin.
Tää mökki ulkorakennuksineen ostettiin purkukuntoisina. Eli ei ole valitusoikeutta mistään vioista. Katto oli vuotanut vasemmasta reunasta joten siitä isäntä aloitti remontin. Kaikki vanha pois ja peltikaton hän itse laitto tilalle.

Paljon on vielä tehtävää. Mut pikkuhiljaa tehdään miten aikaa on ja rahat riittää. Lainaa ei otettu muutakuin mökkiä ja sähköä varten. Ja kattokin on maksettu lainarahalla.
Tää paikka on lähellä omaa kotia. N.10km hiekkatietä. Et isäntä on monesti ehtinyt töiden jälkeen tänne, päivävuoroa kun tekee.

Mä olen sit touhuillut täällä sisällä. Tytär on välillä apuna kaiken seinän ja lattiamateriaalin poistossa. Tarkoitus säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa. Remontoida perinteitä kunnioittaen ja välttäen muovimateriaaleja.

Mutta tämä tällä kertaa. Monet eivät varmaan viitsi/jaksa lukea pitkiä selostuksia. Ja itsekin tässä tällä puhelimella päivittelen et opettelemista tässäkin.
Mut lisää seuraavalla kerralla ja kuvia laitan sit enemmän.

Koiralle vaatteiden ompelua

Tyttäreni Lyyli koira on nyt kohta 8kk. Olen nyt joitakin vaatteita sille ommellut. Nää harjoituskappaleet on tehty kierrätyskankaista. Musta sademantteli mun ikivanhasta vettäpitävästä takista jonka joskus sain kun syötin koiralle pirina proplan ruokaa. Valkoinen turkki on tehty kirppikseltä ostetusta fleecetakista jossa toinen puoli oli tollanen karvanen. Ja tuo pallollinen on tehty vanhasta fleeceviltistä. Niin ja sadetakin vuorina on myös tää pallollinen fleece.
Kaavat ovat kirjasta Ompele koiralle.
On se vaikeampaa saada koiralle istuvaa vaatetta kuin lasten vaatteiden ompelu.
Mielellään Lyyli vaatteita pitää silloin kun on kylmä. Jos vaan istuvat hyvin ja eivät esim ole jalkojen liikkeiden tiellä.

Uusia tyynynpäällisiä

Tein tuossa jokin aika sitten uusia tyynynpäällisiä sohvalle kirppislöydöistä. Eli vanhaa lakanaa ja kirjailtuja pöytäliinoja niistä on hyvä päällinen tehty.
Kirppiksiltä haen edullisia kirjailtuja liinoja. Ja välillä tekeekin hyviä löytöjä.

Tuli nyt ekaksi kuva tyttären 7kk ikäisestä bostoninterrierinartusta Lyylistä. Aivan ihana tapaus.

Tähän tyynyyn käytin vanhaa pöytäliinaa ja tarjotinkannattimia.

Tästä jäi vielä tuo toinen puolikas pöytäliinasta käyttämättä.

Päivittelen blogiani nyt ekaa kertaa puhelimen kautta. Puhelimesta löytyy paljon kuvia.

Kuvan siirtoa kankaalle

Olenkin jo instagramin puolella esitellyt tyynyjä joita tein tossa aiemmin. Tulostin vanhoja valokuvia kankaalle. Eli tällä kertaa vanhoihin lakanoihin.
Ensin tein tyynyn isäni vanhasta kotitalosta. 
Sitä kuvansiirtopaperia ostin paikallisesta kirjakaupasta. Valmiin kuvan sit ympäröin tollasella pitsillä. Mikä olikin melkein vaikein osuus että sen saa suoraan ja kulmat jotenkin edes nätisti.

Tikkasin vielä valmiin päällisen noin sentin päästä reunasta niin sit näytti vielä kivemmalta.

Toisen kuvan löysin myös arkistosta. On joku kuva isäni enon kuvista. Mut aihe oli niin kiva et otin sit kuvan. Vanhaa maalaismaisemaa. 

Takaa tyynyt on tällasia. Napeilla kiinnitys.

Tän peiton tein äidilleni 85v. lahjaksi. Vaikkei äitini siitä tainnut itse paljon ymmärtää kun hän sairastaa altzheimeria. Mutta kun hoitajan kanssa sitä äidilleni näytettiin niin äiti niinkuin olisi muuttunut vähän vihaisen näköiseksi. Syynä ilmeisesti se kun peitossa on hänestä kuvia eikä hän oikein koskaan ole tykännyt et hänestä otetaan kuvia. 
Peitossa on siis hänestä kuvia eri ajoilta ja omasta albumistani. Monessa kuvassa on jonkun lapsen kanssa. 
Mielestäni idea oli hyvä mut lopputulos ei niin hieno. 
Tässä peitossa on kahta eri paperia käytetty. Toinen on siis kirjakaupasta ostettu ja toinen clas ohlosinilta. Tää clasin paperi lähti silittämisen jälkeen paremmin pois. Ja pinta on kiiltävämpi ja liukkaan tuntuinen. Kun tätä toista paperia sai silittämisen jälkeen ottaa varovasti pois, oli jotenkin tiukkaammin kiinni. 

Tän peiton kangas on kans uusiokäyttöä. Eli meidän sängyn vanhasta helmalakanasta se keskiosa. MItä sitä hyvää kangasta pois  heittämään. Kyllä niistä sit jotakin aina keksii. 
Helmalakanaa ei enää tarvita meillä kun ostettiin uus sänky jossa on kangasreunus jota ei sit tarvitse peittää.

Pöllöjä

Kolmatta kuukautta tässä onkin taas mennyt kun olen viimeksi päivittänyt blogiani...
Aika kun kuluu niin nopeasti. Joululomallakin oli tarkotus päivittää mut se sit vaan jäi. Vaikka joululomalla olin kolme viikkoa.
No mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kun tarkoitus on kumminkin tätä blogia päivitellä vaikka siellä instassa tulee enemmän oltua.
Joskus syksyllä tuli vähän ommeltua noista mun kierrätyskankaista pöllöjä. Kaksi noista on mennyt lahjaksi ja yksi tuolla jossain yksinään lymyilee ja odottelee uutta kotia. 


Tää punainen pöllö on eka tekele. Jostain netistä kattelin mallia ja piirsin sit kaavat. Hiukan liian isot korvat tuli. Paperilla se näytti niin sopusuhtaiselta. 

Tästä pöllöstä jätin ton naamion pois. Mielestäni parempi näin. Ja hiukan pienensin korvia...vaikkei kyl siltä näytäkkään.

Tässä korvien pienennys jo näkyykin. Tämä vielä mulla on.

Kierrätyskankaista kaikki on siis tehty. Kirppiksiltä löytyy aina kivoja kankaita. Vanhoja verhoja nämä kaikki ovat olleet. Tota muumikangasta löysin myös vaaleanpunapohjaisena joskus. 

Kirpparit ovat kyl välillä sellaisia aarreaittoja että! Isäntä mut yrittää välillä pitää aisoissa toteamalla et "mihis sä ton sit laitat" Sit hetken mietin ja joskus jätän ostamatta mut täytyy myöntää et useimmin mä sen ostan. ;D
Olen kyllä sellainen hamstraaja että. Onneksi tää huusholli ei ole mikään iso et ei ihan kauheesti tule kaikkea ostettua kun ei ole tilaa säilyttää. 
Lankojakin olen yrittänyt olla ostamatta ja kutoa vain noista jo olemassa olevista langoista et sais niitäkin vähän vähemmäksi.

Mutta tämä tällä kertaa. Ehkä uusi päivitys tulee taas piakkoin. 

Tähti askarteluja

Ihana vapaapäivä melkein keskellä työviikkoa. Muistelin et mulla on rulla tapettia jäänyt joskus olohuoneen tapetoinnista. Ja sit pikku googlailun jälkeen päätin tehdä tällaisen tähden. Sakarat kiinnitin toisiinsa kaksipuoleisella teipillä. Muuten tuon ristikon kiinnitin puikkoliimalla. Ohjeen löysin TÄÄLTÄ

Tällainen lumiukko paperihaitari tonttuineen on meidän eteisen pöydällä. Tää lumiukko ei ole tehty Tilda -kirjan ohjeilla vaan tän ohje löytyy kirjasta Lämmin Joulu. Pohjalla on pieni pussukallinen koristekiviä (kaikkea kun tulee säästeltyä ;) ) että pysyy lumiukko tukevasti pystyssä. Nuo haitaritontut löysin jokin aika sitten kirppikseltä. Niitä on tullut osteltua kirppiksiltä jo jokunen.

Eteisen pöytä on myös kenkähylly. Isäntä tänkin on joutunut tekemään mun suunnitelmien mukaan.  Nyt kengät mahtuu kahteen tasoon ja vielä alimman tason allekkin. Eivät sit loju sikin sokin. Ehkä tuo hiukan tekee tän meidän pikkueteisen ahtaammaksi mut silti on jotenkin siistimmän näköinen. Ja saahan tuohon pöydälle sit aina jotain esille.
Tuossa vasemmalla yläkulmassa näkyy sähkökaappia. Siiihenkin on suunnitelmissa jonkinlainen ovi.
 

Maton väritystä

No onpa ollut pitkä väli kun olen viimeksi päivitellyt blogiani. Instagramiin tulee paljon enemmän nykyään otettua kuvia. Se on helpompaakin, kännykkä lähellä aina. 
Kudottua ei ole tullut viime aikoina yhtään. Yli kuukauteen en ole puikkoja käteeni ottanut. Syynä käsivaivat. Noista molempien käsien tennis- ja golfkyynärpää vaivoista johtuen myös puikkojen pitäminen kädessä on ollut hankalampaa. Ei jaksa puristaa pitkään. Joten olen sit kokonaan pitänyt niistä taukoa. Ehkä taas kohta vois aloitella kun töissäkin olen nyt tehnyt helpompaa hommaa eikä ole tarvinnut syödä särkylääkkeitä noin kuukauteen. Miten ihanaa sekin. 

Tällaisen maton ostin joku aika sitten tokmannilta alennuksesta. Olisko 3 euroa maksanut. Sit tuota kangasväriä ja sain kivat raidat aikaiseksi. Vähän samanlainen raidallinen muovinen matto eteisessä innosti sit noiden raitojen tekoon.  

Tää matto on nyt ollut kuukauden päivät vessan lattialla ja ihan hyvi vielä on raidat pysyneet. Isännällekkin sanoin ettei sais imuroida tuota mattoa et enemmin sit puristelee pihalla. (meilläpäin sanotaan mattojen puistelmista puristamiseksi :) )Ajattelin et se imurointi kuluttaa noita värejä. Silitin vielä tuosta päältä toinen kangas välissä et jos väri sit vielä paremmin tarttuis kiinni. 

Broken seed stitch -sukat

Ovat nämä sukat nimeltään. Tähän sai kivasti uppoomaan tuollainen raidallinen kerä. Kivalta näyttää tuo raita nyt. 
Helppoakin tän kutominen oli. Tolla kirjavalla langalla kudottiin helmineuletta ja yksvärisellä suoraa. Ja yks kerros aina kumpaakin vuorotellen.

Vanhat lakanat

taas uusiokäyttöön. Tällä kertaa tein niistä pussilakanat. Piti vähän mittailla et löytyy oikean kokoiset pareiksi.  Sit vähän pitsiä ja vinonauhaa reunaan. Helppoja olivat tehdä. 
Ja ah niin mukavat ja lämpimät. Et kesäkeleillä noita ei sovikkaan käyttää.

Ja tottakai Lillin piti taas sinne sänkyyn hypätä kun kuvia otin.