Käytiin siskoni ja hänen 6v poikansa kanssa Turun Linnassa. Olen itse siellä muutaman kerran käynytkin. Viljami osallistui pikku ritari kierrokselle ja me siskoni kanssa saatiin mennä kierrokselle mukaan.
Tuolla ei käyty. Mut noita rappusia oli jonkin verran et eteensä sai katsoa mihin astui.
Siellä oli sit kuningatarkin paikalla. Pikku ritareita varmasti jännitti.
Heidät lyötiin vuorotellen jokainen Turun Linnan ritariksi.
Ja kuten keskiaikaan kuului niin kuningattaren luota poistuttiin aina selin, ei saanut näyttää selkää.
Samaisessa huoneessa missä kuningatarkin oli niin oli monenlaisia linnan henkilöille kuuluvia asuja joita sai lapset (ja aikuisetkin, vaatteiden koosta päätellen) sovittaa. Tämä ritareille kuuluva päähinen oli aika raskas.
Ehkä tässä huoneessa olisi saanutkin käyttää salamaa, olis nämäkin kuvat onnistuneet paremmin. Salamaa ei tosiaan saanut käyttää et meni monet kuvat piloille.
Erilaisia tyylihuoneita siellä oli.
Ostin Turun puutarhamessuilta porkkananmallisia juurakoita mistä sit pitäis kasvaa ihan missä vaan iso kukka joka kukkii sadoin kukkasin pakkasiin asti. Istuttelin sit noita juurakoita erilaisiin paikkoihin pihalle ja tuo mikä on ruukussa on kasvanut kaikkein parhaiten. Ehkä myös siksi et se on saanut enemmän vettä. Ja on nyt myös aloittanut kukintansa ja nuppuja näkyy olevan myös kovasti.
Tällä kasvilla on korkeutta kyl enemmän kuin se luvattu 50cm. Ruukussa ainakin tykkää kasvaa.
Samaisen kasvin nuppuja
Ja kukka
Tällasessa paikassa yks ihmekukka kasvaa, kärhön juurella samettiruusujen, kehäkukkien, perhoskukkien ympäröimänä. Ei vielä näkynyt nuppuja. Tää on aika lämmin paikka.
Ja takapihalla puolivarjossa kasvaa tää yksilö, ei niin iso ja monihaarainen kuin etupihan auringossa kasvavat sisaruksensa. Tästä samaisesta penkistä ei lähtenyt kaverinsa lainkaan kasvamaan, joutui niin raparperin varjoon et ei tykännyt paikasta ilmeisesti. Esitteessä luki et kasvaa niin aurinkoisissa että täysvarjoisissa paikoissa.
Ja tässä 4. yksilö, kasvaa muiden perennojen joukossa. Mutta sieltä se on silti itsensä jaksanut puskea ihan mukavan kokoiseksi.
Ja tässä tuo ylläoleva ihmekukka kauempaa kuvattuna. Tähän penkkiin paistaa aurinko, aamuauringon säteistä jää varjoon mut päivällä kyllä saa rutkasti valoa.
Laitoin tällasta perhoskukkaa siemenistä kasvamaan pariinkiin paikkaan. Nätti on.
Ruiskaunokit piti tukea kun niin kaatuilivat. Mut kauniin sininen tämä on. Tästä pöheliköstä raaskii leikata jo maljakkoonkin.
Kesäkurpitsasta näyttää tulevan hyvä sato. Muutama pieni kurpitsakin siellä jo näytti olevan. Tykkää näköjään kasvaa tässä kaivonrenkaassa.
Käytiin isännälle joku moottoripyörän osa ostamassa Raumalta ja käytiin samalla kuvaamassa Suomen kapein katu.
Katu toiseen suuntaan.
Ja toiseen eli nyt on kävelty se katu läpi.
Ja tällanen näky "ulos" tultaessa.
Ja matka jatkui kävellen ja poikettiin tässä kirkossa.
Lapsille lukemista jollei saarnat ja virret kiinnosta.
Sekä leikkipaikkakin jollei kiinnosta istua penkillä.
Tämä täti kuuluu varmaan vakio kävijöihin.
Kanaalissakin jotkut neitoset olivat uimassa.
Näyttävät kyllä vähän pelästyneiltä...mitähän siellä on...
No kyllä tollasta pelästyisin itsekkin. Sammakoiden kuningas
